Omavero

Harmaa talous tarkoittaa rekisteröimätöntä liiketoimintaa tai vaihdantaa, josta ei makseta veroja.
Harmaa talous käsittää arvioiden mukaan noin 5,5–7,5 % Suomen vaihdannasta, mikä on noin 10–14 miljardia euroa .

Suomessa harmaata taloutta ilmenee jokaisessa tuloluokassa. Rekisteröimättömiä tulonsiirtoja tapahtuu etenkin työvoimavaltaisilla aloilla, kuten rakennus-, majoitus-, ravitsemis ja kuljetusaloilla. Myös finanssisektori sisältää paljon verojen välttelyä. Suomessa verot ovat suuria, mikä houkuttelee osan yrittäjistä ja alihankkioista harmaan talouden piiriin. Raskas byrokratia hankaloittaa tai estää pienen mittakaavan yrittämistä, mikä saattaa johtaa rekisteröimättömän liiketoiminnan aloittamiseen. Tämä ongelma esiintyy etenkin maataloudessa. Lisäksi osa pienituloisten tukimuodoista hankaloittaa verollisen työn, etenkin osa-aikatyön tekemistä, mikä saattaa ajaa jotkin tukiin nojaavat henkilöt tekemään töitä rekisteröinnin ulkopuolella.

En ajatellut ottaa kantaa verottomien tulojen eettisiin aspekteihin. Eri ihmiset ovat eri elämäntilanteissa ja toimivat hyvin erilaisin motiivein. Tästä syystä mitään yleispätevää filosofiaa harmaan talouden syistä ja seurauksista on mahdotonta hahmottaa.
Toiset välttelevät veroja silkkaa itsekkyyttään. He haluavat itselleen lisää ja ovat siksi valmiita sivuuttamaan yhteisölliset velvollisuutensa ylimääräisten ansioiden toivossa. Toiset välttelevät veroja olosuhteiden pakosta. Liiketoiminnan estävä byrokratia tai osa-aikaisen työn tekemisen estävä tukimuoto saattavat ajaa hankalassa elämäntilanteessa olevan ihmisen tekemään verotonta työtä, joka mahdollistaa hänelle välttämättömät tulot. Toiset pitävät poliittisen vakaumuksensa tai muiden uskomustensa vuoksi hallintokoneistoa kieroutuneena tai korruptoituneena, eivätkä halua veroja maksamalla tukea järjestelmän toimintaa. Lisäksi on vielä pieni osa kansasta, jotka tekevät liiketoimintaa alalla, jota valtio ei ole hyväksynyt verotettavan liiketoiminnan piiriin.

Kuten näemme, syitä harmaalle taloudelle on monia. Tämä kirjoitus onkin omistettu ennen kaikkea niille, jotka saavat toimeentulonsa tai ylimääräiset tienestinsä suoraan tai epäsuorasti harmaan talouden piiristä.

Me olemme ja elämme täällä yhdessä. Rakennamme, viljelemme, hoivaamme, siivoamme, kuljetamme, palvelemme, kauppaamme, kokkaamme, laulamme ja ties mitä muuta täällä yhdessä, mikä osittain mahdollistaa rikkaan elämänlaatumme. Olemme toisitamme riippuvaisia ja meidän täytyy puhaltaa yhteen hiileen tavalla tai toisella. Ymmärrän hyvin ihmisten syitä olla maksamatta veroja. Suosittelisin itseasiassa olemaan maksamatta veroja nykyisenkaltaiselle järjestelmälle, ellei moisen ehdottaminen olisi rikokseen yllyttämistä ja täten laitonta. Suosittelen siis ase ohimolla kaikkia maksamaan veronsa.. Jos kuitenkin saat välttämättömän toimeentulosi päälle tuloja – verottomia tai jo verotettuja – pyytäisin sinua hetkeksi syventymään ympärilläsi olevaan elämään. Tiet, sähköt, viemärit, jätteidenkuljetus, lumen auraus, koulut, sairaalat ja todennäköisesti ruokasi sekä talosi jossa asut on saatu aikaiseksi yhteisön voimin. Ympärilläsi olevat ihmiset, heidän toimeentulonsa, hyvinvointinsa ja työpanoksensa heijastuvat täysin siihen, kuinka hyvin kykenet itse voimaan. Tästä syystä suosittelen harkitsemaan liittämään ylimääräisiin tuloihisi omaveron.

Omavero

Tällä hetkellä verojen maksaminen on tehty hyvin epädemokraattiseksi. Kansa maksaa määrätyt verot ja 200 julkisuuden henkilöä päättävät, mihin kohteisiin verotulot käytetään. Parannusehdotukseni tähän olisi lisäkohta veroilmoitukseen, jossa veronmaksaja saisi toivoa, mihin yhteiskunnan osa-alueisiin haluaisi veronsa käytettävän. Eduskunnan budjettiriihen tulisi asiantuntijakomiteoiden avustuksella laskea, ovatko ilmoitettujen lukujen jälkeen välttämättömät palvelut jokaisella osa-alueella täytettävissä. Mikäli suuria kipukohtia syntyy, tulisi pakolliset muutokset esittää julkisesti arvioitavaksi valitusoikeuden kera.

Tämänkaltaisia muutoksia tuskin saamme kuitenkaan lähivuosina. Siksi olen laskenut proggressiivisen omaverotaulukon halukkaille sellaisen maksajille. Veroprosentit ovat virallisia veroja pienempiä, sillä niiden käsittelyyn ei kuulu niin suuria byrokratiakustannuksia. Siksi omavero on myös demokraattisuutensa lisäksi myös kustannustehokkaampi. Ylimääräisistä tuloistaan hyötyy enemmän myös itse, jos auttaa samalla yhteisöään voimaan hyvin. Verotaulukon lähtökohtana on se, etteivät tuloerot ylittäisi 400% rajaa. Tämä on sekä oikeudenmukainen, luonnon kantokyvyn huomioon ottava, tasa-arvoistava että välttämätön tapa, jos maailmaan halutaan ikinä mitään todellista vapautta tai tasavertaisia oikeuksia kohtuullisella elintasolla.

Taulukko on suuntaa antava, eikä kyseistä järjestelmää valvo kukaan itsesi ulkopuolelta. Läpeensä korruptoitunut yhteiskunta ei kuitenkaan parane käyttäytymällä itse entistä itsekkäämmin, joten suosittelen harkitsemaan omaveroa käytännössä.

0-1200€/kk - 0% netto 0-1200 €
1200-1400€/kk - 6% netto 1222 €
1500-1700€/kk - 15% netto 1360 €
1800-2000€/kk - 20% netto 1520 €
2100-2300€/kk - 25% netto 1650 €
2400-2600€/kk - 30% netto 1750 €
2700-2900€/kk - 33% netto 1876 €
3000-3200€/kk - 36% netto 1984 €
3300-3500€/kk - 39% netto 2074 €
3600-3800€/kk - 41% netto 2183 €
3900-4100€/kk - 43% netto 2280 €
4200-4400€/kk - 45% netto 2365 €
4500-4700€/kk - 47% netto 2438 €
4800-5000€/kk - 48% netto 2550 €
5100-5300€/kk - 49% netto 2652 €
5400-5600€/kk - 50% netto 2750 €
5700-5900€/kk - 51% netto 2842 €
6100-6300€/kk - 52% netto 2976 €
6400-6600€/kk - 53% netto 3055 €
6700-6900€/kk - 54% netto 3128 €
7000-7200€/kk - 55% netto 3195 €
7300-7500€/kk - 56% netto 3256 €
7600-7800€/kk - 57% netto 3311 €
7900-8100€/kk - 58% netto 3360 €
…
…

Max: 5000e/kk, loput 100%

Mihin verorahat kohdistetaan?
Poikkeuksellisesti joudut itse ottamaan vastuun omista valinnoistasi. Tässä järjestelyssä sinun täytyy itse päättää, mitkä ovat ne tahot, jotka pitävät sinulle tärkeitä asioita yllä. Onko se tiepalvelu, paikallinen sairaala, lastenkoti, poliisi, maanviljelijöiden osuuskunta vai uimahalli? Puistohuolto, köyhäinapu, kehitysapu, jätteidenkierrätyslaitos vai palokunta? Vanhainkoti, julkinen liikenne, kuntavaltuusto, varuskunta, uskonnollinen yhteisö vai vapaaehtoinen kansalaisjärjestö? Oppilaitos, uusi lupaava yritys, nettisivu vai vesihuolto? Kohteita jotka tarvitsevat yhteisön apua toimiakseen riittää varmasti valikoitavaksi. Jokainen mainitsemistani kohteista ottaa varmasti kernaasti vastaan myös ”vapaaehtoiset” lahjoitukset, nimellä tai ilman. Ainoa ylimääräinen vaiva jonka eteen joudut on päättää, mihin haluat yhteistoimintaan kohdistettavat varasi suunnata. Se on erittäin pieni vaiva verrattuna siihen prosessiin, jonka läpi rahasi muuten menevät.