Olet vaikutusvaltaisempi kuin luulet!

Olen pohtinut pitkään yksittäisen ihmisen roolia tässä sukupolvien jatkumossa. Yksi seitsemästä miljardista tällä hetkellä, sadan vuoden päästä poissa. Mihin täällä muka yksittäisen ihmisen teot vaikuttavat?

Vaati paljon ajatustyötä päätyä siihen tulokseen, että jokaisen meidän tekemiset vaikuttavat paljon laajemmassa mittakaavassa, kuin voimme ikinä omilla aisteillamme havaita. Kaikki tekomme vaikuttavat itsemme lisäksi vuorovaikutuksessa oleviin ihmisiin, sekä heidän tulevaan toimintaansa. Haluaisin esittää pari pari esimerkkiä havainnollistamaan päätelmääni.

Kadulla kävellessäni voin tietoisesti tai tiedostamatta toimia tässä esimerkissä kahdella tavalla. Voin olla mahdollisesti itsestäni jossain määrin riippumattomasta syystä alakuloinen, vihainen, katkera tai kateellinen. Etuilen jonossa, heitän roskan maahan, tai sanon turhaan rumasti jollekin tuntemattomalle. Toimintani heijastuu kaikkiin sitä todistaviin henkilöihin. "Päivän on oltava huono, jos joku käyttäytyy tuolla tavalla". Tämä tiedostamaton ilmiö lähtee leviämään, kun etuilemani henkilö ärsyyntyy tekemisistäni. Hän jatkaa päiväänsä astetta ärtyneempänä ja tiedostamattaan jakaa tätä pahaa oloa muiden kanssaolijoidensa kesken. Hän saattaa itse etuille, äksyillä tai olla välinpitämätön muiden tunteista, koska miksi hänen pitäisi välittää? Hänetkin sivuutettiin, tai häntä loukattiin aikaisemmin. Näin hän saattaa haistattaa työtoverilleen, olla ylimielinen asiakaspalvelijalle tai muuta vastaavaa. Asiakaspalvelija hermostuu, kun asiakkaat vain aina kettuilevat ja tämä taas purkautuu tyhjästä syntyvänä riitana kotona parisuhteessa. Aluille panemani ikävä signaali kanssaeläjiäni kohtaan paisui satakertaiseksi minun ikinä sitä huomaamattani itse. Seuraavana päivänä ihmettelen, miksi kaupan kassan kanssa seurusteleva ystäväni on niin alakuloinen.

Mukavampi esimerkki:
Kävelen kadulla ja ilman mitään niin hyvääkään syytä hymyilen vastaantulijoille ja toivon mielessäni heille kaikkea hyvää. Maailman murheita pohtiva kotiäiti katsoo ihmetyksissään vilpitöntä hymyäni. Siitähän tuli ihan hyvä olo.. "Mitähän minä murehdinkaan", hän saattaa miettiä? Asiat eivät murehtimalla parane. Kaupassa käydessään nainen laittaa hymyn ja ystävällisen eleen eteenpäin. Ehkä yksi kymmenestä vastaantulevasta joille hymyilen laittaa hymyn eteenpäin. Näen satoja ihmisiä päivällä ja saan sanomatta mitään ainakin parikymmentä hieman paremmalle tuulelle. Vilpitön hymy saattaa saada lämpimän tunteen tai mukavan muistikuvan mieleen. Näiden avulla ihmisen on paljon helpompi keskittyä olemaan kiitollinen ja iloinen kaikesta, mitä heidän elämässään on. Hyvä mieli leviää eksponentiaalisesti joka kymmenennen sitä levittäessä eteenpäin taas sadoille. Ja taas sadat levittävät hymyn tuhansille. En itse näe mitä tekoni saa aikaiseksi, mutta se on jotain paljon suurempaa, kuin minkä voinkaan itse todistaa.
Seuraavana päivänä kun itseäni hieman harmittaa omat ongelmani, kaupan kassan kanssa seurusteleva ystäväni taputtaa minua olalle ja hymyillen rohkaisee. Hänellä on ollut eilen illalla ilmeisen mukava koti-ilta. Hän saa minut paremmalle mielelle.

Jokainen tekomme, jokainen pienen pieni ele kasvaa vuorovaikutussuhteiden myötä sata-, ellei tuhatkertaiseksi. Vaikka tuntisit itsesi pieneksi suuressa maailmassa, vaikutusvaltasi on huomattavasti suurempi, kuin uskot sen olevan.

Mutta entä "vahvat johtajat, jotka päättävät puolestamme"?. Ei ole vahvoja johtajia. Eivät he päätä mitään meidän puolestamme. Me itse annamme päätösvaltamme vapaaehtoisesti muille, koska emme tajua itse käyttää sitä. Me itse määräämme elämämme sisällön, mitä teemme ja meidän omat tekomme sekä ajatuksemme muokkaavat elämästämme sellaista, kuin se on. Ei ole johtajaa tai jumalaa, joka päättäisi sinun puolestasi mitään. Me kaikki itse muokkaamme oman kohtalomme ulospäin lähettämillämme signaaleilla ja omalla asennoitumisellamme olevaan. Kaikki hyvä olo on kaikkialla koko ajan. Me itse ryvemme omissa ajatuksissamme ja muistoissamme tehden itsestämme alakuloisia, kateellisia ja katkeria, kylväen negatiivisia tuntemuksiamme ympärillemme ja vahvistaen kokemaamme noidankehää. On pystyttävä päästämään itsestään irti ja hyväksyä itsensä osana paljon suurempaa kokonaisuutta.

Kaikki mitä teet itsesi vuoksi, kuolee sinun mukanasi. Ainoa mitä kenestäkään meistä jää jäljelle, on se mitä teemme muille. Meidän tekomme seuraukset jatkavat kiertämistään vielä pitkään sen jälkeen, kun olemme itse lähteneet.

Rakkautta kaikille!