Löysin listan Cayman-saarien "veroparatiisiin" rekisteröidyistä pankeista.
Cayman-saaret ovat siis minivaltio, jossa on erityisoikeuden verotuksen ja pankkisalaisuuksien suhteen, jotta kansainväliset toimijat voivat kiertää veroja ja salata toimintansa viranomaisilta.
Lista seuraavassa linkissä: http://www.offshore-library.com/banking/cayman_islands/page_3
Suomessa toimivista pankeista veroja välttelevät siis ainakin Nordea, sekä Deutsche Bankin alainen entinen Sampo Pankki - Deutsche Bank nimellä nykyisin, Alexandria, Skandinaviska Enskilda Banken, Svenska Handelsbanken, World Fund Financial Services ja Northern Trust.
Suurta yllätystä ei herätä myöskään kansainvälisestä korkomanipuloinnista syytettyjen pankkien löytyminen listalta. Näihin kuuluvat mm. Barclays, Cititrust, Chase Bank, Bank of America ja J.P. Morgan Trust Company.
Cayman-saaret ovat kuitenkin vain yksi veroparatiisi, joten enköhän kaivele muutkin listat läpi, kunhan kerkiän. Koomista oli löytää niin monta "National.." alkuista pankkia yksityisinä yrityksinä veroparatiisin listoilta. Kuvaa hyvin pelin henkeä.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pankki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pankki. Näytä kaikki tekstit
29.11.2012
13.4.2010
Paikallisraha
"Nykyisessä talousjärjestelmässä yhteisöt ovat riippuvaisia rahasta, joka virtaa niihin ulkopuolelta. Jos yhteisö jää ilman tätä rahaa, esimerkiksi jos paikkakunnalla suljetaan tehdas, ihmiset köyhtyvät. Vaikka heillä olisi käytössään resursseja ja tekijöitä työlle, ei heillä ole rahaa, jolla maksaa työn tekemisestä. Paikallisraha on tärkeä väline, jolla yhteisön riippuvuutta maailmantaloudesta voidaan alentaa."
http://www.piraija.net/?mod=artikkelit&menuId=30&topic=6&id=23
Toistaiseksi tehokkain tapa tehdä yhteistyötä kansainvälisen monopolisoituneen rahajärjestelmän ulkopuolella on järjestää paikallisia vaihtojärjestelmiä. Paikallisrahaksi kutsuttua järjestelmää voi käyttää pienemmän kokoluokan yhteisöissä, joissa keskinäisiin vaihtokauppoihin luodaan oma vaihdon väline. Järjestelmä ei perustu nykyisen rahajärjestelmän tavoin velkaan, vaan ihmisten tekemiin työtunteihin ja saatavilla oleviin resursseihin. Suurin etu järjestelmässä on se, etteivät ihmiset joudu kilpailemaan puutteellisesta rahamäärästä selviytyäkseen. Nykyään rahaa ei ole tarpeeksi velan ja korkojen maksua varten ja tämä aiheuttaa väistämättömiä köyhyys- ja velkaloukkuja, joista nouseminen on hyvin haasteellista. Paikallisrahassa kierrossa olevan rahan määrää ei yritetä keinotekoisesti pitää vajaavaisena, vaan raha kuvastaa paremmin yhteisön resurssitilannetta ja tehdyn työn määrää.
Paikallisrahan yksityiskohdista voivat rahan perustajat ja käyttäjät sopia keskenään, mutta perusidea järjestelmissä on melko lailla sama. Esittelen tässä oman näkemyksen, jonka perusteella paikallisrahan perustamista voi harkita:
Yhteisöllinen raha:
Paikallisraha toimii yhteisön jäsenten kesken velkapohjaisen rahan tavoin. Sen avulla voidaan vaihtaa palveluja, raaka-aineita, hyödykkeitä, ammattitaitoa, tietoa tai sillä voidaan tehdä lahjoituksia tai hyväntekeväisyyttä. Yhteisön jäsenet tienaavat paikallisrahaa yhteisölle omistautumisensa mukaan. Töitä voi tehdä joko yhteisön ulkopuolella ja vaihtaa velkapohjaisella rahalla ostettuja tuotteita paikallisrahaan, tai tehdä töitä suoraan yhteisölle saaden suoraan paikallisrahaa.
Ympäristöissä, jossa yhteisöllä on yhteisiä tavoitteita, voidaan rahaluomisprosessi kiinnittää yhteisön tavoitteisiin. Rahaa tulee järjestelmään lisää tekemällä yhteisön tavoitteita edistäviä töitä. Tämä voi olla rakentamista, siivoamista, ruuanlaittoa, lastenhoitoa, ruuan viljelyä, ompelua, paperitöitä jne.
Ihmisen tehdessä töitä yhteisen edun eteen, hän saa yhteisön "pankilta" vastineeksi uutta paikallisrahaa, jota voi käyttää vaihdon välineenä muihin hyödykkeisiin.
Järjestelmään voi tulla mukaan ulkopuolelta ilman varallisuutta. Kuluttaa voi myös ilman paikallisrahaa. Velaksi kuluttaminen ei ole ongelma, sillä velasta ei peritä korkoa. Työn vaihto tapahtuu tasa-arvoisesti, kulutti sitten velaksi tai säästämistään tienesteistä. Pääsääntönä on se, että ennen yhteisöstä pois lähtöä tili koetetaan saada takaisin nollaan. Tämä vaatii hieman luottamusta yhteisön kesken, mutta paikallisrahakokeiluissa miinukselle jääneitä tilejä ei ole havaittu, sillä mekanismin pariin hakeutuvat usein ihmiset, joiden arvomaailma arvostaa paikallisia yhteisöitä ja toimijoita. Luototuksen ongelmat koskevat myös kaikkia muita valuttoja, joten paikallisrahan kohdalla ongelma ei ole mitenkään uniikki.
Itselleni tämä on melko uusi aihe, joten toivoisin keskustelua, yksityiskohtia, kritiikkiä ja parannusehdotuksia mallille, jotta saataisiin hyvä valmis konsepti paikallisrahan perustamista varten. Tätä voisivat sitten itse kukin haluamissaan yhteisöissä hyödyntää, jos näkevät sen tarpeelliseksi.
Lisää tietoa paikallisrahasta seuraavista linkeistä:
http://wikikko.info/wiki/Paikallisraha
http://en.wikipedia.org/wiki/Local_currency
http://www.youtube.com/watch?v=Aflp7jC1Yuw
Ikävä kyllä Suomen lainsäädäntö hankaloittaa paikallisrahan perustamista, sillä Suomessa mitään ei saa tuottaa maksamatta siitä veroa. Yhteisö voi kuitenkin pitää kirjaa taloudellisesta toiminnasta, myydä yhteisön ulkopuolelle osan tuottamistaan hyödykkeistä ja maksaa niillä yhteisön tuottavuudesta koituvat verot valtiolle. Kunnallistason paikallisraha olisi erittäin kätevä, sillä silloin verot voisi maksaa kunnalle paikallisrahana ja vain valtion osuus tulisi hoitaa monopolisoituneen rahainstituution kautta.
Paikallisrahat jäävät aina paikallisten yhteisöjen kiertoon, joten huolta rahan lopullisesta osoitteesta ei ole kuluttaessa. Paikallisraha tukee lähituotantoa ja pienten yhteisöjen toimeentuloa. Kuluttajan ei tarvitse myöskään huolehtia globaalin tason valuutta- tai sijoituskeinottelun aiheuttamista ongelmista, sillä paikallisraha pysyy pienellä talousalueella ja tukee vain paikallisten toimijoiden vaihtokauppaa.
http://www.piraija.net/?mod=artikkelit&menuId=30&topic=6&id=23
Toistaiseksi tehokkain tapa tehdä yhteistyötä kansainvälisen monopolisoituneen rahajärjestelmän ulkopuolella on järjestää paikallisia vaihtojärjestelmiä. Paikallisrahaksi kutsuttua järjestelmää voi käyttää pienemmän kokoluokan yhteisöissä, joissa keskinäisiin vaihtokauppoihin luodaan oma vaihdon väline. Järjestelmä ei perustu nykyisen rahajärjestelmän tavoin velkaan, vaan ihmisten tekemiin työtunteihin ja saatavilla oleviin resursseihin. Suurin etu järjestelmässä on se, etteivät ihmiset joudu kilpailemaan puutteellisesta rahamäärästä selviytyäkseen. Nykyään rahaa ei ole tarpeeksi velan ja korkojen maksua varten ja tämä aiheuttaa väistämättömiä köyhyys- ja velkaloukkuja, joista nouseminen on hyvin haasteellista. Paikallisrahassa kierrossa olevan rahan määrää ei yritetä keinotekoisesti pitää vajaavaisena, vaan raha kuvastaa paremmin yhteisön resurssitilannetta ja tehdyn työn määrää.
Paikallisrahan yksityiskohdista voivat rahan perustajat ja käyttäjät sopia keskenään, mutta perusidea järjestelmissä on melko lailla sama. Esittelen tässä oman näkemyksen, jonka perusteella paikallisrahan perustamista voi harkita:
Yhteisöllinen raha:
Paikallisraha toimii yhteisön jäsenten kesken velkapohjaisen rahan tavoin. Sen avulla voidaan vaihtaa palveluja, raaka-aineita, hyödykkeitä, ammattitaitoa, tietoa tai sillä voidaan tehdä lahjoituksia tai hyväntekeväisyyttä. Yhteisön jäsenet tienaavat paikallisrahaa yhteisölle omistautumisensa mukaan. Töitä voi tehdä joko yhteisön ulkopuolella ja vaihtaa velkapohjaisella rahalla ostettuja tuotteita paikallisrahaan, tai tehdä töitä suoraan yhteisölle saaden suoraan paikallisrahaa.
Ympäristöissä, jossa yhteisöllä on yhteisiä tavoitteita, voidaan rahaluomisprosessi kiinnittää yhteisön tavoitteisiin. Rahaa tulee järjestelmään lisää tekemällä yhteisön tavoitteita edistäviä töitä. Tämä voi olla rakentamista, siivoamista, ruuanlaittoa, lastenhoitoa, ruuan viljelyä, ompelua, paperitöitä jne.
Ihmisen tehdessä töitä yhteisen edun eteen, hän saa yhteisön "pankilta" vastineeksi uutta paikallisrahaa, jota voi käyttää vaihdon välineenä muihin hyödykkeisiin.
Järjestelmään voi tulla mukaan ulkopuolelta ilman varallisuutta. Kuluttaa voi myös ilman paikallisrahaa. Velaksi kuluttaminen ei ole ongelma, sillä velasta ei peritä korkoa. Työn vaihto tapahtuu tasa-arvoisesti, kulutti sitten velaksi tai säästämistään tienesteistä. Pääsääntönä on se, että ennen yhteisöstä pois lähtöä tili koetetaan saada takaisin nollaan. Tämä vaatii hieman luottamusta yhteisön kesken, mutta paikallisrahakokeiluissa miinukselle jääneitä tilejä ei ole havaittu, sillä mekanismin pariin hakeutuvat usein ihmiset, joiden arvomaailma arvostaa paikallisia yhteisöitä ja toimijoita. Luototuksen ongelmat koskevat myös kaikkia muita valuttoja, joten paikallisrahan kohdalla ongelma ei ole mitenkään uniikki.
Itselleni tämä on melko uusi aihe, joten toivoisin keskustelua, yksityiskohtia, kritiikkiä ja parannusehdotuksia mallille, jotta saataisiin hyvä valmis konsepti paikallisrahan perustamista varten. Tätä voisivat sitten itse kukin haluamissaan yhteisöissä hyödyntää, jos näkevät sen tarpeelliseksi.
Lisää tietoa paikallisrahasta seuraavista linkeistä:
http://wikikko.info/wiki/Paikallisraha
http://en.wikipedia.org/wiki/Local_currency
http://www.youtube.com/watch?v=Aflp7jC1Yuw
Ikävä kyllä Suomen lainsäädäntö hankaloittaa paikallisrahan perustamista, sillä Suomessa mitään ei saa tuottaa maksamatta siitä veroa. Yhteisö voi kuitenkin pitää kirjaa taloudellisesta toiminnasta, myydä yhteisön ulkopuolelle osan tuottamistaan hyödykkeistä ja maksaa niillä yhteisön tuottavuudesta koituvat verot valtiolle. Kunnallistason paikallisraha olisi erittäin kätevä, sillä silloin verot voisi maksaa kunnalle paikallisrahana ja vain valtion osuus tulisi hoitaa monopolisoituneen rahainstituution kautta.
Paikallisrahat jäävät aina paikallisten yhteisöjen kiertoon, joten huolta rahan lopullisesta osoitteesta ei ole kuluttaessa. Paikallisraha tukee lähituotantoa ja pienten yhteisöjen toimeentuloa. Kuluttajan ei tarvitse myöskään huolehtia globaalin tason valuutta- tai sijoituskeinottelun aiheuttamista ongelmista, sillä paikallisraha pysyy pienellä talousalueella ja tukee vain paikallisten toimijoiden vaihtokauppaa.
9.6.2009
Kansallispankki
Vaikka tämä on tuorein kirjotukseni toistaiseksi, tämä on myös prioriteettilistallani alimmaisena, sillä en vielä ymmärrä täysin kaikkien talousmekanismien vaikutuksia tosiinsa. Vain ajatuksenvirtaa, älä tuohdu liikaa:
Ärkele! Mksi me maksamme yksityisille rahanpainolafkoille kamalia korkoja lainoista, kun voisimme ihan yhtä hyvin omalla talousosaamisellamme pyörittää taloutta ilman lisäkuluja? Suomen liittyminen EMUun vei Suomelta kaikki oikeudet kontrolloida omaa valuuttapolitiikkaansa, sekä ohjasi pankkitoiminnasta kerätyt korot yksityisiin EKP:n pyörittäjien taskuihin. Semmoinen on aika turhaa vedätystä.
Jatkuva lamojen ja velkavankeuksien kierre tulee jatkossakin eteen väistämättä, jos pankkitoiminta jätetään edelleen yksityisiin käsiin. Sen sijaan tulisikin irrottaa Suomi euroalueesta, perustaa taas Suomen Kansallispankki uuden hinnoitellun valuutan rinnalle. Suomen kansallispankin tehtävä olisi turvata kansalaisten omaisuus, sekä lainata taloudellisiin investointeihin rahaa ILMAN korkoa. Näin välttämättömät ylivelkaantumisen kierteet pankkiireille saataisiin estettyä ja ihmiset pääsisivät paljon tehokkaammin nauttimaan tekemänsä työn hedelmistä.
Nyt ollaan EKP:n ja IMF:n alaisia työmyyriä ja jo valmiiksi hamstratun rahan suuntaan (nykyiset keskuspankit) ovat suuri osa tuotoista menneet ja tulevat jatkossakin menemään ellei käytäntö muutu.
Ärkele! Mksi me maksamme yksityisille rahanpainolafkoille kamalia korkoja lainoista, kun voisimme ihan yhtä hyvin omalla talousosaamisellamme pyörittää taloutta ilman lisäkuluja? Suomen liittyminen EMUun vei Suomelta kaikki oikeudet kontrolloida omaa valuuttapolitiikkaansa, sekä ohjasi pankkitoiminnasta kerätyt korot yksityisiin EKP:n pyörittäjien taskuihin. Semmoinen on aika turhaa vedätystä.
Jatkuva lamojen ja velkavankeuksien kierre tulee jatkossakin eteen väistämättä, jos pankkitoiminta jätetään edelleen yksityisiin käsiin. Sen sijaan tulisikin irrottaa Suomi euroalueesta, perustaa taas Suomen Kansallispankki uuden hinnoitellun valuutan rinnalle. Suomen kansallispankin tehtävä olisi turvata kansalaisten omaisuus, sekä lainata taloudellisiin investointeihin rahaa ILMAN korkoa. Näin välttämättömät ylivelkaantumisen kierteet pankkiireille saataisiin estettyä ja ihmiset pääsisivät paljon tehokkaammin nauttimaan tekemänsä työn hedelmistä.
Nyt ollaan EKP:n ja IMF:n alaisia työmyyriä ja jo valmiiksi hamstratun rahan suuntaan (nykyiset keskuspankit) ovat suuri osa tuotoista menneet ja tulevat jatkossakin menemään ellei käytäntö muutu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)